Tänään on kansallinen ranskanperunapäivä. Vaikka kukaan ei tiedä, kuka tämän juhlan aloitti, sen sijoittaminen heinäkuun 13. päivälle on sikäli merkittävää, että Ranskan tärkein juhlapäivä on seuraavana päivänä, 14. heinäkuuta, Bastilian päivä.
Jotkut ranskalaiset saattavat kutsua herkullista perunakonvehtia belgialaisiksi ranskalaisiksi perunoiksi, ja on todisteita siitä, että ne ovat saattaneet saada alkunsa siellä. Koska belgialaiset kuitenkin hävisivät viime vuonna MM-kisoissa ranskalaisille, en löydä yhtään ranskalaista, joka antaisi tunnustusta belgialaisille näistä historiallisista seikoista. Eräs belgialainen toimittaja väittää, että vuoden 1781 sukukäsikirjoituksessa kerrotaan paistetuista perunoista Espanjan Alankomaissa (nykyisessä Belgiassa) ennen 1680-lukua. Se, että perunat saapuivat kyseiselle alueelle vasta noin vuonna 1735, tekee asiasta kuuman perunan. Ranskassa perunan syömisen ruoaksi popularisoivat kuningas Ludvig XVI ja Marie Antoinette, jotka käyttivät perunankukkia napinläpeissään ja hiuksissaan.
Euroopassa peruna ei ole kotoisin Euroopasta, vaan se on saapunut Uudesta maailmasta, kun espanjalaiset konkistadorit toivat sitä Perusta. Tämän vuoksi J.R.R. Tolkien poisti ne huolellisten lukijoidensa ehdotuksesta Hobitti- ja Taru sormusten herrasta -kirjojensa 60-luvun puolivälin versioista, mutta elokuvissa ei.
Yksi tarinaksi kerrotaan, että ilmaisu ”French Fried Potatoes” esiintyi ensimmäisen kerran englanninkielisenä vuonna 1856 E. Warrenin kirjoittamassa keittokirjassa Cookery for Maids of All Work. Toisen tarinan mukaan niitä kutsuivat ensimmäisen kerran ”ranskalaisiksi perunoiksi” amerikkalaiset sotilaat, jotka olivat sijoitettuina Belgiaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Maistettuaan niitä ensimmäisen kerran jenkit kutsuivat niitä ”ranskalaisiksi” perunoiksi, koska se oli heidän belgialaisten sotilastovereidensa virallinen kieli.
Mitä on nimessä
- Ranskalaista: ”frites” sanoista ”pommes frites” eli ”perunanperunoita”, mutta kaikki kutsuivat niitä nimellä ”ranskalaiset perunat” tai ”ranskanperunat”.
- Belgialaista: ”belgialaiset ranskalaiset”, mutta niiden erottamiseksi ne on usein paistettu kahdesti. Ensimmäistä kylvetystä kutsutaan blanchingiksi
- Englanti: ”Chips” kuten ”fish and chips”. Joskus paksummin leikattu
- Intia: finger chips
Kastikkeet
- Ketsuppi: suosituin dippikastike USA:ssa
- Ranch Dressing: yllättäen toiseksi suosituin USA:ssa.
- Majoneesi: suosikki Manner-Euroopassa
- Dijon-sinappi: viimeiset 40 vuotta suosittu kastike Ranskassa
- Aioli: toinen ranskalaisten suosikki, jota tiputellaan perunaherkkujen päälle
- Etikka: erityisesti mallasetikka, on suosituin Englannissa ja Kansainyhteisössä
Amerikassa
Työskennellessään itsenäisyysjulistuksen parissa ja noustuaan Yhdysvaltojen toiseksi presidentiksi Thomas Jefferson vietti aikaa Pariisissa Ranskan ministerinä (1785-1789.) Eräällä Valkoisen talon illallisella vuonna 1802 hän tarjoili ”ranskalaiseen tapaan tarjoiltuja perunoita.”
Juhla
Miten tätä juhlapäivää tulisi viettää? Matka tämän herkun suosituimpiin amerikkalaisiin toimittajiin sisältäisi McDonald’sin, Chic-fil-A:n tai Burger Kingin. Tai Carl’s Jr, Five Guys, Arby’s, Dairy Queen, Steak N Shake, Shake Shack, Jack in the Box, Sonic, KFC, In-N-Out.
Näin Los Angeles Timesin ruokakolumnisti Lucas Kwan Peterson asetti Amerikan ranskalaiset paremmuusjärjestykseen tavalla, jota hän kutsui ”arvovaltaiseksi, täysin ei-subjektiiviseksi, kiistatta lopulliseksi ja 100-prosenttisen oikeaksi”:
Bill Petro, ystävällinen naapuruston historioitsija
www.billpetro.com